10 asiaa, jotka yritysten tulisi tietää EU:n Green Dealista

Green Deal tulee – oletko valmis? Koostimme yhteen 10 asiaa, joita yritysten tulisi tietää Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta eli Green Dealista.

Artikkeli perustuu GRUDE, VähäC ja Väppi -hankkeiden järjestämän Onko vihreää bisnestä olemassa? –tilaisuuden antiin. Tilaisuudessa kuultiin näkökulmia aiheeseen Demos Helsingiltä, Iin Micropolikselta, Pyhä-Tunturin hiihtokeskuksesta sekä Elinkeinoelämän keskusliitosta. Tallenne tilaisuudesta on katsottavissa täällä.

1) Ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävillä ratkaisuilla on valtavaa bisnespotentiaalia.

Erilaisille tuotteille ja palveluille, jotka auttavat pienentämään hiili- ja ympäristöjalanjälkeä, on valtava kysyntä yritysten ja kuluttajien keskuudessa.

Suomalaisyrityksille ilmastonmuutos on mahdollisuus. Ilmastonmuutoksen ratkaiseminen vaatii valtavia investointeja ja uusia ratkaisuja. Suomalaisilla on osaamista, jolla tähän voidaan vastata. (Jyri Häkämies, EK)

Vaikka korona-aika on korostanut valtioiden roolia, puhutaan yritysten roolista silti enemmän kuin koskaan. Ratkaisuja ilmastonmuutokseen ja yhteiskunnallisiin ongelmiin voi tuottaa myös markkinalähtöisesti. (Petteri Lillberg, Demos Helsinki)

2) Ilmastonmuutos luo uudenlaista kysyntää ja sitä kautta uudenlaista liiketoimintaa.

Iin alueelle on investoitu vuosien 2012-2019 aikana yli 200 miljoonalla eurolla, josta suurin osa tuulivoimaan. Tämä puolestaan on synnyttänyt paitsi verotuloja myös uuden iiläisen kasvuyrityksen, tuulivoimaloiden huoltoon keskittyvän JBE Servicen. (Noora Huotari, Iin Micropolis)

Kysyntää on myös asiantuntijatuelle. Pyhä-Tunturi Oy on hyödyntänyt master planinsa suunnittelussa kanadalaisen ekologista suunnittelua (ecological design) tuottavan yrityksen palveluja.

3) ”Ilmastoratkaisuja tekevät suuret ja pienet yritykset kaikilla toimialoilla” (Elinkeinoelämän keskusliitto)

Suurilla yrityksillä kestävä kehitys on jo hyvin hallussa ja siihen on panostettu, mutta pienille yrityksille vihreä siirtymä voi tuottaa haasteita. Oli yritys sitten suuri tai pieni, jokaiselle löytyy oma ratkaisu. Ratkaisu ei ole kaikille samanlainen, mutta jokainen voi miettiä sellaisia avaintekijöitä, joihin voi omassa toiminnassaan vaikuttaa. Pienikin teko on tärkeä! (Noora Huotari, Iin Micropolis)

Yrittäjä: Mieti mikä on lähimpänä omaa ydintekemistäsi, jotta voisit muuttaa omaa toimintaasi, toimialaasi tai maailmaa ympäristöystävällisemmäksi.

4) Kestävyydellä on positiivista vaikutusta yrityksen imagoon.

Pyhä-Tunturin on niittänyt mainetta Pohjoismaiden ensimmäisenä hiilineutraalina hiihtokeskuksena. Ilmastotyöstä tulee kiitosta paitsi asiakkailta mutta myös työntekijöiltä, joista osalle ilmastotyö on työssä viihtymistä edistävä tekijä. Työntekijöiltä on saatu palautetta, että on mukava tulla töihin yritykseen, jossa ympäristönäkökulma on vahvasti huomioitu. (Jusu Toivonen, Pyhä-Tunturi)

Iin kunta on kerännyt maailmanlaajuista huomiota ilmastotyöllään. Ilmastotyö on houkutellut kuntaan uusia asukkaita ja näkyvyydellä on ollut erittäin positiivinen vaikutus myös alueen matkailuun. Suureen kysyntään on vastattu rakentamalla Ilmastosankarit-koulutusmatkailupaketti. (Noora Huotari, Iin Micropolis)

5) Ilmastonmuutos on myös merkittävä riski suomalaisyrityksille.

Teollisuus kärsii palvelualoja enemmän ilmastonmuutoksen suorista vaikutuksista kuten hankaluuksista toimitusketjuissa, raaka-aineiden saatavuudessa ja yllättävissä tuotanto-oloissa. Palvelualoille haasteet heijastuvat epäsuorasti. (Jyri Häkämies, EK)

Lue EK:n raportti ja suositukset yrityksille täältä.

6) ”Do no harm” -ajattelu ei enää riitä, vaan yrityksiltä odotetaan aktiivisuutta yhteiskunnallisten ongelmien ratkomisessa.

Integroimalla yhteiskuntavaikutuksen osaksi päivittäistä toimintaansa, yritys voi samalla kasvattaa taloudellista arvoaan. Asiakkaiden ja sijoittajien odotukset yritysten yhteiskuntavaikutuksiin ovat kasvussa. Enää ei puhuta pelkästään hiilijalanjäljestä, mutta myös hiilikädenjäljestä, eli siitä, kuinka yrityksen tämänhetkinen toiminta vaikuttaa hiilipäästöjen vähenemiseen myös tulevaisuudessa esimerkiksi leikkaamalla myös asiakkaan hiilijalanjälkeä. (Petteri Lillberg, Demos Helsinki)

Kuluttaja ja sijoittajat odottavat yrityksiltä vähähiilisyyttä. Yritykset ovat keskeisessä asemassa ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa. (Jyri Häkämies, EK)

7) Uudet ratkaisut vaativat asennemuutosta, mikä ei ole aina helppoa, mutta mahdollista.

Yrityksillä on kyky vaikuttaa. Esimerkiksi Pyhä-Tunturin hiihtokeskus onnistui aikoinaan vaikuttamaan Pelkosenniemen kunnan lämpölaitoksen energialähteeseen.

  • Asenteita voi muuttaa kannustimilla: Iin kouluissa ilmastotyön avulla säästyneet rahat käytettiin oppilaiden hyväksi. Myös yritykset voivat asettaa kannustimia työntekijöilleen, Pyhä-Tunturi jakoi osan päästövähennyksistä säästyneestä summasta rinnekoneiden kuljettajille bonuksina (lähde: Kuntatekniikka 1/2012)
  • Julkinen toimija: ota ympäristötekijät huomioon julkisissa hankinnoissa ja aseta siten kannustimia yrityksille vihreään talouteen siirtymiseen.

8) Ilmastonmuutosta ratkotaan yhdessä.

Ilmastonmuutoksen ratkaisu on kaikkien asia. Iissä kunta, asukkaat ja yritykset on saatu yhdessä työskentelemään ilmaston eteen. Kunta ei voi yksinään onnistua ilmastohaasteen ratkaisussa, vaan kuntalaiset ja yritykset ovat olleet avainasemassa. Erityisesti nuorten osallistaminen on Iissä tärkeää, koska nuorilta voi oppia paljon. Yhdessä tekeminen onkin yksi Iin menestystekijöistä. Myös kriittiset kommentit ja kysymykset on koettu tärkeiksi, jotta löydetään oikeita ratkaisun avaimia.

  • Klusterit sekä tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot tukevat yrityksiä niin digiloikan kuin vihreän loikan ottamisessa. Yhteistyöllä voi löytää täydentävää osaamista ja resursseja, minkä lisäksi yhteistyöllä voi päästä käsiksi rahoitukseen, esimerkiksi EU:n rahoitusinstrumentteihin.
  • ELMO:n Innovaatioalustojen hakukone auttaa löytämään kehittämisympäristöjä ja asiantuntijoita, joiden avulla yritykset voivat kehittää omia tuotteitaan ja toimintatapojaan ympäristöystävällisemmiksi.

9) Yrityksen tärkein kumppani on toinen yritys.

Yrityskumppanit ovat tärkeä apu ratkaisujen löytämisessä. Kyseessä voi olla saman alan yritys, jolla on kokemusta samoista haasteista, tai toisen alan yritys, jolla on tarvittavaa osaamista. Yritykset voivat oppia toisiltaan. Erityisesti toimialojen törmäyttämisessä on paljon potentiaalia.

10) Euroopan unionin tavoitteena on rahoittaa Green Deal -työtä vuosina 2021-2027 yli 500 miljardilla eurolla – Tuomalla esiin kehittämistarpeita, voi vaikuttaa rahoituksen suuntaamiseen!

Green Deal -rahoitusta myönnetään useiden eri EU-rahoitusinstrumenttien kautta. Yrityksille EU-rahoitusta myöntävät kehittämis- ja investointihankkeisiin ELY-keskukset ja Business Finland.

Lisäksi yritykset voivat hyötyä rahoituksesta klustereiden kautta. Klusterit ovat merkittävässä roolissa Green Dealin toteutuksessa ja niiden kautta voi päästä mukaan paikallisiin ja kansainvälisiin kehittämishankkeisiin. Klustereiden toiminta perustuu jäsen- ja asiakasyritysten tarpeisiin ja yritysten kannattaakin tuoda aktiivisesti tarpeitaan esille.

– Pirkko Sivonen, projektikoordinaattori, ELMO-koordinaatiohanke

Mikä on Green Deal?

EU:n Green Dealin eli vihreän kehityksen ohjelman tavoitteena on

  • saavuttaa ilmastoneutraalius koko unionin laajuisesti vuoteen 2050 mennessä
  • vähentää hiilidioksidipäästöjä 55% 2030 mennessä (vuoden 1990 tasosta)
  • rajoittaa ilmastonlämpeneminen 1,5 asteeseen

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimia kaikilla talouden sektoreilla. Osana Green Dealia Euroopan komissio valmistelee eurooppalaista ilmastolakia, joka tekee sopimuksesta oikeudellisesti sitovan.

Green Dealiin sisältyy myös Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, jonka tehtävänä on vastata vähähiilisyyteen siirtymisen aiheuttamiin sosioekonomisiin haittavaikutuksiin liittyen työllisyyteen ja kestävään aluetalouteen.

EU- ja ETA-maat muodostavat yhdessä yhden maailman suurimmista talousalueista ja siten Green Dealilla voidaan luoda standardeja, joilla on maailmanlaajuisia vaikutuksia.

Lue lisää Euroopan komission sivuilla

Psst!

Osana Green Dealia maakunnat valmistelevat myös omia ilmastotiekarttojaan, valmista on tullut jo Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa!