Älykästä erikoistumista, innovaatioita ja ekosysteemejä Pohjois-Karjalassa
Innovaatio- ja TKI-ekosysteemeistä on tehty Pohjois-Karjalassa selvitys 2019. Tämä artikkeli perustuu vuoden 2021 selvitykseen. Innovaatio- ja TKI-toiminnan ekosysteemi kysely lähetettiin 139 keskeiselle toimijalle, jotka ovat mukana Pohjois-Karjalan innovaatiotoiminnassa. Vastaajien tausta painottui tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden edustajiin 53 %. Yritysten edustajia oli 22 % ja julkishallinnon edustajia 19 %. Innovaatiotoiminnan tilanne- ja kehityskuva edesauttaa saamaan maakunnan toimijoille yhteisen käsityksen maakunnan innovaatiojärjestelmän kilpailukyvystä ja tarvittavista kehittämistoimenpiteistä.
Keskeisinä toimenpiteinä innovaatiotoiminnan edistämiseksi on järjestetty innovaatioalustojen yhteisiä tapaamisia, joilla on pyritty edistämään alueen innovaatioekosysteemin muodostumista ja kehittämisen nykyisiä ja tulevaisuuden tarpeita. Ajankohtaisia koronan lisäksi ovat digitaalisuuden lisääntyminen ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton maakuntaohjelman ja Älykkään strategian ohjelmatyö. Valtio ja yliopistokaupungit ovat vahvistaneet yhteistyötään innovaatiotoiminnassa (ekosysteemisopimukset 16 yliopistokaupunkien kanssa).
Korona vaikutusten arvioinneissa korostui vastaukset niin, ettei korona ole juuri vaikuttanut innovaatiotoimintaan ja TKI-toimintaan. Toiminnat jatkuneet lähes normaalisti. Vaikutukset ovat olleet vähäisiä tai ei olennaisia. Etäyhteydet tulleet osaksi jokapäiväistä toimintaa. Osalla yrityksiä korona on aiheuttanut vaikeuksia, koska strategiset hankkeet keskeytyivät tai tehtiin uusia aikatauluja hankkeille ja venytettiin aikatauluja. Päivittäisestä selviytymisestä tuli pääasia yrityksen toimintaa.
Pk- ja mikroyritykset ovat saaneet runsaasti rahoitusta erilaisiin kehittämishankkeisiin ja liiketoimintojen uudistamiseen. Tämä on tuonut runsaasti toimeksiantoja yrityksiin, ja yritykset ovat päässeet kehittämään uusia digiajan palveluja. Innovaatiotoiminta ja sen kehittäminen nähdään hyvänä mahdollisuutena, mutta sitä ei aina osata hyödyntää ja viedä käytännössä eteenpäin. Pienet yritykset kokevat paineita nousta arjen rutiineista kohti pidemmälle meneviä innovaatio- ja kehittämistyötä. Pitäisi löytää aikaa, resursseja ja pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita.
Kehityskuvassa haluttiin selvittää miten Pohjois-Karjalan asiantuntijat hahmottavat nykyistä huippuosaamista. Vastauksissa toistuivat metsäbiotalous, biotalous ja fotoniikka. Uusia painotuksia esitettiin lähinnä vähähiilisyyteen ja kiertotalouteen, nanoteknologiaan, biohiileen, tarkkuustekniikkaan, koneenrakennukseen, muovi- ja työvälineteollisuuteen, puuteollisuuteen, kaivannaisalaan, teollisiin ICT-soveltamiseen, opetusteknologiaan ja digioppimisympäristöihin.
Uusia näkemyksiä tulevista huippuosaamisen aloista (Älykäs erikoistuminen) tuotiin vähän esille ja suurin osa liittyy kestävään talouteen ja ilmastokysymyksiin. Kokonaan uusia esityksiä esitettiin seuraavasti: hiljaista ja kestävää matkailua, luontomatkailua, luomuruokavalmisteita, mikroilmalaivojen valmistusta, vanhenevan väestön yrityspalvelua ja kasvatustieteeseen liittyviä palveluja. Myös huippututkimuksessa nyt nostetut alat (metsäbiotalous, fotoniikka) saavat kyselyssä kehittämispaineita ja uusia ideoita toimintojen kehittämiseen.
Innovaatioekosysteemi termi on tullut yleiseen tarkasteluun viime vuosina ja vastaajajoukko tunteen termin hyvin, ja pystyy myös arvioimaan sitä ja sen merkitystä vuorovaikutukselle. Kuitenkin avoimissa vastauksissa pohdittiin sitä, että mihin vertaillaan ja osa olisi halunnut tehdä sitä toimialakohtaisesti. Kansainvälistä vertailua haluttiin myös tehtävän. Nuorten yrittäjien arveltiin olevan enemmän valmiita innovaatioekosysteemiin. Toisaalta vastaajat eivät aina ymmärtäneet yhteistyö- ja innovaatioalustoja, ja ne nähtiin vieraiksi ja julkislähtöisiksi. Välttämättä julkislähtöisyys ei ole aina huono asia, ja ne nähtiin myös toimiviksi. Alustoja on ja ongelma on siinä, miten yritykset saadaan niiden käyttäjäksi ja hyödyntäjäksi. Valitettiin myös konkretian puutetta. Lisäksi toimijoiden pitäisi puhua yrittäjien kieltä eikä ”kehittämisjargonia.”
Tehdyn selvitystyön perusteella voidaan tehdä seuraavat linjaukset:
- Yhteistyötä on sekä pk-yrityksillä ja suuryrityksillä, organisaatioilla, tutkimuslaitoksilla, kehitysyhtiöillä, oppilaitoksilla ja korkeakouluilla. Yhteistyötä tulee lisätä ja sen pitää olla käytännönläheistä ja yrityksiä hyödyntävää konkreettista toimintaa.
- Rahoittajien palveluihin vastaajien asenne on myönteinen, mutta asiantuntijoiden palveluissa nähtiin parantamisen varaa.
- Asiantuntijoiden liikkuvuuden tarpeellisuus ja sen merkitys nähdään innovaatiotoiminnassa. Yritykset kaipaavat yrityksiä hyödyntäviä malleja ja käytännönläheisiä asiantuntijoita yrityksiin. Lisätään myös liikkuvuutta yrityksistä TKI-toimijoihin.
- Innovaatioekosysteemi tunnetaan, mutta halutaan enemmän konkretiaa. Yhteistyö- ja innovaatioalustat tulee saada enemmän yritysten ja muiden innovaatiotoimijoiden hyödynnettäväksi.
- Yritysten ja organisaatioiden uudistumiskykyyn tulee panostaa.
- TKI-tarjonta ja- infra ja palvelukuvaukset tehtävä asiakas- ja käyttäjäystävälliseksi ja tehostettava markkinointia.
- Kansallisista innovaatiokumppanuuksista tehtävä kansainvälisiä.
- Nykyiset julkiset rahoitusinstrumentit ovat riittävät, niiden joustavuuden ja rahoituspäätösten nopeuteen on kiinnitettävä huomiota.
- Tutkimushankkeissa lisättävä yhteistyötä yritysten kanssa jo tutkimussuunnitelmien tekemisessä ja tutkimustulosten hyödyntämisessä.
- Pilotteihin ja kokeiluihin on panostettava yhdessä yritysten ja muiden innovaatiotoimijoiden kanssa.
- Yritysten pitää lisätä TKI-toimintaa omalla rahoituksella.
- Yritysten ja muiden toimijoiden näkymiä innovaatiotoimintaan ja uusiin TKI-avauksiin pidetään hyvinä. Panostettava ja sitoutettava yritykset määrittelemään ja tekemään huippututkimusta ja osallistumaan kansainväliseen toimintaan.
Parhaillaan laadittava Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2025 antaa erittäin hyvän lähtökohdan Innovaatio- ja TKI-toiminnan suuntaamiselle ja rahoittamiselle. Lisäksi Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen uusi ohjelmakausi linjaa keskeisiä rahoitettavia kohteita, ja ELY-keskuksen maaseutuohjelmaa tullaan hyödyntämään. Maakuntaohjelmassa vahvistetaan monipuolista elinkeinorakennetta ja yritystoimintaa Pohjois-Karjalan omista lähtökohdista älykkään erikoistumisen kautta. Maakuntaohjelman osana päivitetään Pohjois-Karjalan älykkään erikoistumisen strategiaa (ÄES). ÄES tunnistetaan elinkeinoelämän omat erityiset, kansainvälisen tason vahvuudet ja uudet kasvumahdollisuudet ja resursseja suunnataan niihin.
Selvitystyön perusteella on selkeä painotus kansainvälisissä toiminnoissa ja ajankohtaisten rahoitusten hyödyntämisessä. ELMOn kansainvälisiä yhteyksiä voidaan entistä enemmän hyödyntää ja tätä kautta lisätä Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien välistä yhteistyötä.
– Lasse Neuvonen projektipäällikkö, Älykkäät Ekosysteemit Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Karjalan liitto
Lisätietoa:
Lasse Neuvonen
projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan liitto
lasse.neuvonen(a)pohjois-karjala.fi
Älykkäät ekosysteemit Pohjois-Karjalassa -hanke