Arktiset kehittämisympäristöt -klusteri ja laajeneva yhteistyöverkosto
Lapissa on investoitu eri ohjelmakausien aikana merkittävästi erilaisiin kehittämisympäristöihin. Kehittämisympäristöt ovat fyysisiä ja virtuaalisia ympäristöjä, oppimis- ja innovaatioympäristöjä, laboratorioita, tutkimustiloja, studioita, pajoja ja simulaatioympäristöjä, joissa tuotteita tai palveluita voidaan testata ja kehittää edelleen. Tilat sijaitsevat eri puolilla Lappia esimerkiksi oppilaitoksissa, korkeakouluissa ja sektoritutkimuslaitoksissa.
Kehittämisympäristöt ovat palvelleet pääasiassa koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden henkilökuntaa sekä opiskelijoita. Haasteena on ollut, että ulkopuolisilla organisaatioilla ei ole ollut tarkempaa tietoa kaikista Lapissa sijaitsevista kehittämisympäristöistä ja niiden toiminnasta. Yhteistyö ja kehittämisympäristöjen yhteiskäyttö Lapissa toimivien TKI-organisaatioiden välillä ei ole ollut organisoitua, ja mm. tämän vuoksi kehittämisympäristöistä saatava hyöty alueen työ- ja liike-elämälle ei ole ollut niin tehokasta kuin se olisi voinut olla. Asian korjaamiseksi päätettiin vuonna 2015 perustaa Arktiset kehittämisympäristöt -klusteri.
Klusterin perustaminen oli osa Lapin älykkään erikoistumisen työtä, jota toteutetaan Arctic Smartness -brändin alla. Samaan aikaan saivat alkunsa myös neljä muuta klusteria: Arktinen teollisuus ja kiertotalous, Arktinen älykäs maaseutuverkosto, Arktinen muotoilu ja Arktinen turvallisuus. Myöhemmin joukkoon liittyi kuudes klusteri, Arktinen kestävä matkailuekosysteemi.
Arktiset kehittämisympäristöt -klusterin kehittämisestä ja johtamisesta vastaa Lapin ammattikorkeakoulu. Sen rinnalle klusterin toimintaan liittyivät Geologian tutkimuskeskus (GTK), Lapin yliopisto ja Luonnonvarakeskus (Luke). Klusterin tehtävänä on kanavoida maakunnan tutkimusorganisaatioiden palvelut kokonaisuudeksi yhden luukun periaatteella. Klusteri tekee pitkäjänteistä työtä asiakasyrityksen tuotekehityksen elinkaaren eri vaiheissa sekä optimoi tarjolla olevat rahoitusinstrumentit asiakkaiden innovaatioprosesseihin. Klusterin tehtävänä on edistää tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden yhteistyötä siten, että siitä hyötyvät arvoketjun kaikki toimijat ja ennen kaikkea niitä käyttävät asiakkaat: kehittämisympäristöt saavat synergiaetua toisistaan, ja yrittäjän aikaa ja rahaa säästyy hänen etsiessään sopivaa pajaa, laboratoriota tai studiota tuote- tai palvelukehitystä varten. Näin Arktiset kehittämisympäristöt -klusteri palvelee myös muita Arctic Smartness -klustereita.
Klusterin palveluita ollaan nyt kokoamassa uuteen portaaliin: Ardico.fi. Tällä hetkellä lappilaiset TKI-organisaatiot ovat lisäämässä portaaliin kehittämisympäristöjään, ja virallista lanseerausta ollaan suunniteltu syyskuun 2020 loppuun. Portaali ei kuitenkaan tule ”valmiiksi”, vaan se elää maakunnan TKI-infrastruktuurin kehittyessä ja uusien organisaatioiden liittyessä mukaan.
Yhteistyö IP-alueella
Klusterin aloitteesta Itä- ja Pohjois-Suomen alueella aloitettiin ylimaakunnallisen TKI-verkostohankkeen valmistelu syksyllä 2019. Hankealoitteeseen saatiin toimijoita kaikista seitsemästä alueen maakunnasta: mukana on kymmenen korkeakoulua, yksi kehittämisyhtiö ja yksi valtakunnallinen tutkimusorganisaatio.
Yhteishankkeen tarkoituksena on käynnistää yrityslähtöinen älykkääseen erikoistumiseen pohjautuva TKI-ekosysteemi, joka ylittää maakuntien rajat. Toisiaan täydentävän verkoston ja yhteisesti sovitun toimintamallin avulla toimijat pystyvät entistä paremmin palvelemaan elinkeinoelämää ja lisäämään alueensa yritysten innovaatiopotentiaalia. Hankkeen tavoitteisiin kuuluu käynnistyvän ekosysteemin integroiminen vastaaviin kansainvälisiin verkostoihin, yhteistyö kansainvälisten klustereiden kanssa sekä pääseminen paremmin kiinni seuraavan EU-ohjelmakauden rahoitukseen.
Hankkeen EAKR-rahoitushakemus jätettiin kesäkuussa 2020, ja päähakijana oli Lapin ammattikorkeakoulu. Seitsemän maakunnan yhteinen hankevalmistelu oli ponnistus itsessään. Valmistelua varten pidettiin yhteinen työpaja Oulussa, ja hakemusta työstettiin lukuisissa etäkokouksissa. Jo tähän prosessiin osallistuminen avasi toimijoille näkymiä toistensa vahvuuksiin ja niiden kautta avautuviin yhteistyömahdollisuuksiin.
Kansainvälinen yhteistyö
Ensimmäinen tärkeä askel Arktiset kehittämisympäristöt -klusterin kansainvälisen statuksen vakiinnuttamisessa otettiin vuonna 2016, kun Secretariat for Cluster Analysis (ESCA) myönsi sille pronssisen klusterimerkin. Merkin saaminen tarkoitti klusterille laatuleimaa – sitä, että se kestää kansainvälisen vertailun. Merkin voimassaolo on sittemmin päättynyt, eikä sen uusimista ole ainakaan toistaiseksi suunniteltu. Klusterin kansainvälisen aseman vahvistamista on kuitenkin jatkettu muissa kanavissa.
Klusteri hyväksyttiin European Cluster Collaboration Platformin (ECCP) jäseneksi kesäkuussa 2020. EU-komission vuonna 2016 perustama ECCP tarjoaa klustereille mm. tietoa rahoitusmahdollisuuksista, mahdollisuuden yhteistyökumppaneiden hakemiseen sekä väylän toiminnasta tiedottamiseen. Foorumilla on tätä kirjoittaessa yhteensä 1162 klusteria kaikkialta maailmasta, ja näistä 18 on Suomessa.
Arktiset kehittämisympäristöt -klusteri on ECCP:n kautta mm. kartoittanut potentiaalisia yhteistyökumppaneita sekä hyviä käytäntöjä klusterin kehittämiseen. Sen kautta tieto kulkee myös klustereille suunnatuista webinaareista ja tapahtumista. Kansainvälistä verkostoitumista mahdollistaa esim. ECCP:n Euroopan komission kanssa 10.–11.11.2020 järjestämä klusterikonferenssi.
Klusterin kehittämisen kannalta kiinnostava suunta on myös EU:n digitaaliset innovaatiokeskittymät (Digital Innovation Hub, DIH), jotka tukevat pk-yrityksiä ja julkista sektoria digitalisaatiossa. Klusterilla on jäsenorganisaatioidensa ansiosta monipuolista aiheeseen liittyvää osaamista, jota voitaisiin yhä enemmän hyödyntää digitaalisessa murroksessa.
Klusterissa haetaan jatkuvasti mahdollisuuksia kehittymiseen erilaisten aloitteiden ja projektien kautta. Keskiössä pysyy työ alueen yritysten hyväksi, ja tälle työlle on nykymaailmassa tilausta ennennäkemättömän paljon.