Itä- ja Pohjois-Suomen yhteistyö älykkäässä erikoistumisessa tiivistyy

Euroopan komission mukaan kuluvalla ohjelmakaudella vahvan jalansijan aluepolitiikassa saavuttanut älykäs erikoistuminen (S3) tulee olemaan jatkossakin merkittävässä roolissa EU:n aluekehittämisessä. Kokemukset yli 250 älykkään erikoistumisen strategian pohjalta ovat olleet pääosin hyviä, mutta käytäntöjen uudistamiselle ja vahvistamisella on myös selkeä tarve. Euroopan komission mukaan seuraavat panostukset älykkäässä erikoistumisessa suunnataan kohti hiilineutraalia taloutta pyrkimistä sekä kohti Eurooppaa, jossa hyödynnämme paremmin digitaalisen ja teknologisen muutoksen mahdollisuudet.
Lähtökohtana on, että toteuttamalla älykkään erikoistumisen strategioita alueillamme, vahvistamme eurooppalaisten arvoketjujen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla sekä luomme uutta pohjaa teollisuuden innovaatioille. Toimet innovaatiopohjan laajentamiseksi ja tutkimuksen kaupallistamiseksi ovat olleet keskeisiä tavoitteita elinkeinojen murrokseen vastaamisessa viime vuosina ja tulevat siten olemaan myös jatkossa EU:n aluepolitiikan ytimessä. Itä- ja Pohjois-Suomi on ollut aktiivisesti mukana älykkään erikoistumisen tulevaisuuteen liittyvissä keskusteluissa ja maakunnat ovat sitoutuneet yhteistyöhön entistä tiiviimmin. Yhteisiä toimenpiteitä on haettu erityisesti etsimällä alueelle sopivia työkaluja elinkeinojen murroksen haasteisiin.
Euroopan komission viesti älykkään erikoistumisen seuraavista askelmerkeistä on selkeä; tarvitsemme vahvan ohjauksen lisäksi aktiivista seurantaa strategian vaikuttavuudesta, joka perustuu muun muassa ajantasaiseen tietoon innovaatiopohjan laajentumisen pullonkauloista. Nämä toimet luovat kestävyyttä S3-strategioiden toimeenpanolle, johon yhteiskunnan kaikilla osapuolilla on annettavaa. Seuraavien kuukausien aikana kokoamme Itä- ja Pohjois-Suomen ELMO –yhteistyön puitteissa seuranta- ja arviointimallin S3-strategian toteutukselle, joka pohjautuu Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien olemassa olevaan seurantatyöhön. Hyödynnämme myös päivitettävää innovaatiotoiminnan pullonkaulojen analyysia seurannan toteuttamisessa ja ELMO-yhteistyön toimenpiteissä. Nämä toimet ovat myös olennainen osa Itä- ja Pohjois-Suomen valmistautumisessa kohti seuraavaa EU-ohjelmakautta 2021-2027.
Yksi konkreettinen toimenpide elinkeinojen murrokseen vastaamisessa on IP-alueen klustereiden kehittäminen. ELMO-yhteistyössä toteutettiin syksyn 2019 aikana klusterikartoitus, jossa kerättiin tietoa IP-alueella toimivista ELMO-teemoja sivuavista klustereista sekä yrityskehittäjäverkostoista. Kartoituksen pohjalta valitaan kärkiklusterit noin 50 verkoston ja klusterin joukosta. Kärkiklustereiden kanssa jatkamme yhteistyötä pidemmän aikavälin toimintasuunnitelmien laatimiseksi perustuen verkostojen ja klustereiden strategisiin valintoihin. Klusterityön kautta syntyy myös klusterien kehittämismallin IP-alueelle, jonka avulla alueilla tuotetaan tukipalveluja elinkeinoelämälle.
Euroopan komission ja OECD:n vastikään julkaiseman raportin mukaan yksi suurimmista kehittymisen haasteista elinkeinojen murroksen alueilla on pienten ja keskisuurten yritysten innovointivalmiudet. Olemassa olevat innovaatioalustat ovatkin klustereiden kehittämisessä hyvin keskeisessä roolissa. Parin viimeisen ohjelmakauden aikana rakennettua innovaatioinfrastruktuuria voidaan hyödyntää huomattavasti tehokkaammin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Innovaatioalustat ovat omiaan klustereiden palvelurakenteen kehittämiseen ja pk-yritysten innovaatioiden jalostamiseen, mutta niiden käyttöaste on osittain alhaista IP-alueella. ELMO-yhteistyön puitteissa toteutettava innovaatioalustojen kartoitus, alustojen ylimaakunnallinen hyödyntäminen sekä alustojen verkostoon perustuva klusterien kehittämismalli tähtäävät kaikki siihen, että IP-alueen TKI-organisaatioiden huippuosaaminen valjastetaan pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjiksi. Tämän työn kautta tuomme myös IP-alueen arvoketjuja näkyviksi Suomessa ja EU-yhteistyössä.
Itä- ja Pohjois-Suomen elinkeinoelämä nojaa nyt ja tulevaisuudessa vahvasti perinteiseen teollisuuteen. Lähitulevaisuuden uudet investoinnit luovat uskoa positiiviseen talouskehitykseen, mutta toisaalta on selkeästi nähtävissä tarve yritysten välisen yhteistyön tukemiselle sekä yrityslähtöisille piloteille, jotka tukevat suurteollisuuden investointeja. Yksi suurimmista haasteista Itä- ja Pohjois-Suomessa on innovaatiopohjan laajentaminen, johon tarvitsemme resursseja sekä pitkäjänteistä kehitystyötä pienten ja keskisuurten yritysten kasvun tueksi. Yksi ratkaisu tähän on klusterien parempi resursointi ja kehittäminen.
Lisää ELMOn ajankohtaisia löydät täältä.
Lisätietoja:
Ilari Havukainen
ilari.havukainen (at) elmoenf.eu
+35840 621 6116