Yritysten tie EU-yhteistyöhön ja -rahoitukseen
Euroopassa klustereita on rakennettu ainakin kolmen vuosikymmenen ajan. Suomessa olemme vasta ymmärtämässä klustereiden merkityksen, etenkin kun klustereiden kautta on ohjattu ja tullaan ohjaamaan runsaasti yritysrahoitusta EU:lta. Yhtenä esimerkkinä tästä on Horisontti-ohjelman Innosup-rahoitus (Innovation Support). Rahoitusta hakevat yhteistyössä eurooppalaisten alueiden eri toimialojen klusterit. Mikäli rahoitus saadaan, 75% ohjautuu suoraan pk-yrityksille innovaatioprosessin eri vaiheisiin.
Pohjois-Savossa klustereiden perustaminen on vuoden aikana ollut aktiivista. Kuopio Water Cluster ja Kuopio Health ovat tunnustettuja klustereita EU:n tasolla, ja saavat näin näkyvyyttä EU:n kaikki klusterit kattavalla European Cluster Collaboration -alustalla. Energy Cluster North Savo perustettiin Varkaudessa keväällä 2020. Tällä hetkellä rakennetaan Agri-Food -klusteria Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoidessa, mutta yritykset ja alan toimijat ovat tärkeimmässä roolissa päättämässä, miten klusteri parhaiten tukee maaseutuelinkeinojen uudistumista. Jo klustereiden nimet kertovat, että niiden tavoitteena on kansainvälinen yhteistyö. Lisäksi DigicenterNS on saanut Digital Innovation Hub -statuksen, sillä sen palvelut ulottuvat laajasti alueen älykkään erikoistumisen aloille. Jatkossa digitaalisten palveluiden ja prosessien rakentaminen tulee olemaan tärkeimpiä kehityskohteita, joten digitaalisuuden kehittämispalveluita maakunnassa tullaan tarvitsemaan paljon.
Klusterit ovat käytännössä yritysten, TKI-toimijoiden, koulutuslaitosten ja julkisen sektorin yhteinen toimintamuoto jollakin toimialalla. EU:n määritysten mukaan klusteri on alueellisesti rajattu, sillä on strategia, johto ja sen tärkein tehtävä on tuottaa ja linkittää palveluita jäsenilleen. Perimmältään klustereiden tehtävänä on ruokkia yritysten innovaatiopotentiaalia, ja mehän jo tiedämme, että innovaatiot syntyvät hyvin monipuolisessa ja poikkitieteellisessä ympäristössä. Erityisesti startup-yrityksille klusteriyhteistyöhön osallistuminen tuo heti tärkeitä verkostoja ja kumppaneita. Se tarkoittaa tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä käden ulottuville sekä näin leveämpiä hartioita nopeaan kasvuun. Sen sijaan, että pyritään tiukasti erikoistumaan, klusterin mahdollistama poikkitieteellinen yhteistyö on leimallista. Esimerkiksi tänä päivänä klusterissa kohtaisivat digitaalisuuden rakentajat ja perinteisen elintarvikeketjun yritykset.
Lisätietoa
Päivi Vestala
Hankepäällikkö, Pohjois-Savon liitto
Verkostotoiminnasta kasvua Pohjois-Savoon -hanke
paivi.vestala (at) pohjois-savo.fi
Tulevina vuosina klusterit ovat entistä tärkeämmässä roolissa EU:n suoran rahoituksen ohjaamisessa yrityksille. On tärkeää, että tämä toimintaympäristön muutos havaitaan myös kaikissa niissä neuvontapalveluissa, joissa yrityksiä kohdataan. Yritysten ohjaaminen myös klusteripalveluiden piiriin olisi esimerkki yhteisestä pohjoissavolaisesta hengestä, jonka olen yrityspalveluissa tiennyt vahvana elävän. Kansainvälistymispalveluiden vahvistaminen alueilla ja kunnissa kuuluu myös Työ- ja elinkeinoministeriön Viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelmaan.
Klustereista rakennetaan siis kansainvälisyyttä tukevia toimijoita, mutta itse toiminta tapahtuu esimerkiksi Euroopan unionin älykkään erikoistumisen teemaryhmissä. Oven avaajana näihin teemaryhmiin toimii maakunta, joka ilmoittaa tukevansa työskentelyä ryhmässä ja samalla ilmaisee, että aihe on älykkään erikoistumisen strategiaamme toteuttava. Pohjois-Savon osaajat toimivat tällä hetkellä kolmessa ryhmässä: Water Smart Territories ratkaisee vesihuollon ongelmia, jossa erityisesti digitalisoiminen on meidän vahvuutemme. Samalla vesialan yrityksiä saadaan mukaan kansainväliseen yhteistyöhön. Advanced materials for Batteries kehittää eurooppalaista akkuarvoketjua kilpailukykyiseksi ja eurooppalaisittain omavaraiseksi ja parhaillaan pohdimme, miten Itä- ja Pohjois-Suomen merkittävä akkumateriaalien osaaminen, alkaen kaivostoiminnasta, materiaalien jalostuksesta aina materiaalien tutkimiseen, sopii tuohon yhteistyöhön. Wireless ICT on tuorein teemayhteistyö, jonka työskentely alkoi nyt tammikuussa. Siellä sovellamme langatonta teknologiaa Smart City-, energia- ja terveydenhuollon teemoihin, joihin tuotimme Pohjois-Savosta ideoita usean eri toimijan ja organisaation yhteistyönä, kuten Kuopio Health, Digicenter NS, Kansallinen neurokeskus, VTT, Pohjois-Savon Energiaklusteri ja Kuopion Savilahti-hanke.
Käytännössä yhteistyötä älykkään erikoistumisen teemaryhmissä jatketaan niin, että eurooppalaisittain tärkeiksi koetuista teemoista suunnitellaan innovaatioprojekteja ja tunnistetaan niiden toteuttamiseksi eurooppalaiset ja kansalliset rahoitusmahdollisuudet. Yhteistyössä eli konsortioina kirjoitetaan rahoitushakemuksia, joten samalla on itsestään selvää että verkostot ja tulevaisuudenkin yhteistyömahdollisuudet vain vahvistuvat työn edetessä.
Tarvitsemme näitä verkostoja ja uusia toimintamalleja, jotta voimme hyödyntää EU-jäsenyyttämme paremmin. Samalla EU-yhteistyön merkitys yritystemme kansainvälistymiselle on mittaamattoman arvokas Verkostoitumisen avulla Pohjois-Savon osaajat pääsevät työskentelemään EU:n parhaiden osaajien kanssa, ja yritykset löytävät huippuosaamistaan vastaavia markkinoita.
Tästä aktiivisesta kehittämisestä erityisesti EU:n puitteissa on se hyöty, että materiaalia ja oppaita on tarjolla kaikille toimijoille: klustereille, yrityspalveluille, aluekehittäjille ja klusteripolitiikkaa työstäville. Kaikkia on mahdotonta linkittää tämän blogin yhteyteen, mutta allekirjoittaneelta saatte hyviä vinkkejä. Olen myös valmis kertomaan klusteritoiminnasta ja älykkään erikoistumisen yhteistyöstä, missä vain kiinnostusta on, yhteystietoni ovat löytyvät tästä.
Artikkeli on julkaistu alunperin VERKA-hankkeen sivuilla.
VERKA-hankkeen hankepäällikkönä olen työskennellyt kohta puolitoista vuotta. Hankkeen tavoitteena on rakentaa alueen TKI-toimijoille ja yrityksille polkuja kansainvälisiin verkostoihin. Erityisesti EU:n yritysten kehittämiseen ja TKI-yhteistyöhön tarkoitetut verkostot ovat meille tärkeitä. Näitä ovat mm. klusteritoiminta ja älykkään erikoistumisen teemayhteistyöt.
Tulevina vuosina klusterit ovat entistä tärkeämmässä roolissa EU:n suoran rahoituksen ohjaamisessa yrityksille. On tärkeää, että tämä toimintaympäristön muutos havaitaan myös kaikissa niissä neuvontapalveluissa, joissa yrityksiä kohdataan.