Miten rakennetaan klusteri? – Klusterityö Etelä-Savossa
Klusteritoiminnasta kerrottaessa on keskeistä kiteyttää, mitä tässä yhteydessä termillä klusteri tarkoitetaan. Valitettavan usein sana klusteri nimittäin ymmärretään hyvin eri tavoin eri toimijoiden keskuudessa. Näin ollen tämän tekstin yhteydessä klusterilla viitataan Europan komission virallisesti hyväksymään klusteriin, joka on rekisteröity European Cluster Collaboration Platform -sivustolle.
Pystyäkseen rekisteröimään klusterin, yhteistyöverkoston tulee täyttää seuraavat, Euroopan komission asettamat kriteerit:
- Klusterilla tulee olla vähintään yksi puolipäiväinen työntekijä
- Klusterilla tulee olla verkkosivut, jotka ovat luettavissa Englanniksi
- Klusterissa on oltava mukana vähintään 15 jäsenorganisaatiota. Jäsenorganisaatioilla viitataan toimijoihin teollisuudessa, yrityksissä, tutkimuksessa ja julkishallinnossa. Enemmistön toimijoista tulee olla yrityksiä, mukaan lukien pienet ja keskisuuret yritykset. Klusterissa mukana olevat toimijat tulee pystyä nimeämään läpinäkyvästi.
- Jäsenorganisaatioiden tulee edustaa vähintään kahta eri toimijajoukkoa, ja jäsenten tulee olla sitoutuneita klusterin toimintaan. Klusterin toiminnassa tulisi näkyä nk. Triple Helix -innovaatiomalli, jolloin toiminnassa ovat mukana yritykset, tutkimus- kehitys- ja koulutustoimijat sekä julkishallinto. Julkishallinnon ei tarvitse olla varsinainen jäsen, mutta yhteistyö tulee pystyä osoittamaan.
- Klusterilla oltava selkeä teemallinen tavoite: tekninen tai toimialakohtainen
- Klusterin on tuotettava jäsenilleen vähintään 2 aktiviteettia, jotka voivat olla palveluja, tapahtumia, tiedontuottamista jne. Tiedot tuotettavista aktiviteeteista tulee olla näkyvissä klusterin kotisivuilla.
Edellä kuvatut tiedot on poimittu European Cluster Collabration Platformin -sivuilta 12.11.2021. Klusterien hyväksymisen kriteerit ovat eläneet hieman viimeisen puolen vuoden sisällä, sillä komissio tulee täsmentämään erityisesti klusterien kehittämiseen liittyviä toimintoja. Klusterit voivat kehittää toimintaansa laadullisesti, ja hakea klusterilleen laatutasoa osoittavan merkin (pronssi, hopea ja kulta). Klusterien laadullisen kehityksen ohjelma on maksullista toimintaa, jonka tuottajana toimii European Clusters Excellence Labelling Structure (EUCLES). EUCLES-toiminnan kaikkia yksityiskohtia ei ole vielä saatavilla.
Mistä Etelä-Savossa lähdettiin liikkeelle?
Etelä-Savossa havaittiin vuoden 2020 alussa, ettei maakunnassa ollut yhtäkään virallista klusteria. Yhteistyöverkostot, erityisesti maakunnan älykkään erikoistumisen strategian osalta, olivat kehittäneet toimintaansa muilla tavoin, ja olemassa olevat ekosysteemit olivat toimivia, mutta toimijakenttää tai yritysyhteistyötä ei pystynyt useinkaan nimeämään täsmällisesti.
Etelä-Savon maakuntaliitossa tuolloin käynnissä ollut Etelä-Savon Elinkeinot murroksessa (ELMO2) – maakunnallinen toimeenpanohanke lähti selvittämään millä tavoin maakunnan toimijaverkoja voitaisiin kannustaa organisoimaan toimintaansa klustereiksi. Motiivina kehitystyölle olivat klusterien kautta saatava rahoitus alueelle (mm. suorat klusterirahoitukset, H2020 vaatimukset). Lisäksi Euroopan komission aiemmin julkaiseman selvityksen perusteella klusteritoimintaan kiinnittyneet yritykset hyötyivät toiminnasta selkeästi kasvun ja kehityksen mittareilla. Klusteritoiminnan hyötyjä yrityksille on kiteytetty alla olevassa kuvassa.
Etelä-Savossa klusterien kehitystä lähdettiin edistämään erityisesti yhteistyössä Itä- ja Pohjois-Suomen Elinkeinot murroksessa (IP ELMO) -hankekoordinaation kanssa. Itä- ja Pohjois-Suomen yhteistyöhanke tarjosi laajasti seminaaritilaisuuksia aiheeseen liittyen, ja niistä tiedotettiin Etelä-Savossa erityisesti älykkään erikoistumisen (metsä-ruoka-vesi) toimijoita. Klusteriverkostojen rakentamista edistettiin alueellisesti ruoka- ja vesitoimijoille järjestettävillä työpajoilla syksyn 2020 ja kevään 2021 aikana. Kärkialat valikoituivat klusterityöhön mukaan niiden oman aktiivisuuden ja kehityskiinnostuksen pohjalta. Työpajatyöskentelyissä hyödynnettiin ulkopuolisia, kilpailutettuja asiantuntijapalveluja, jotka tarjosivat alueelle paitsi objektiivista näkemystä asioihin, mutta myös syvällistä klusteriosaamista.
Työpajojen antaman alkutiedon ansiosta Ruoka-alan toimijat päättivät rakentaa olemassa olevan Ekoneum ry:n yhteistyötä hyödyntävän klusterin maakuntaan. Tämä klusterityö on vielä käynnissä. Lisäksi vesialan toimijat rekisteröivät kesäkuussa 2020 Etelä-Savon ensimmäisen virallisen klusterin, Blue Economy Mikkelin (BEM). BEM toiminta pohjautuu EcoSairilan uuden, huippumodernin vedenpuhdistamon ja sen kiertotalousalustan pohjalle.
Klusterien rakentaminen vaatii uudenlaista yhteistyötä
Klusterien rakentaminen Etelä-Savossa on tähän mennessä vaatinut erityisesti toimivien yhteistyöverkostojen uudelleenorganisoitumista, uusien verkostojen luomista yrityskenttään sekä uudenlaisen toimintakulttuurin opettelua. Uudenlaisen verkostotyöskentelyn aloittamista edisti korona-aikana se, että toimijat tunsivat toisensa entuudestaan. Etäyhteydellä järjestetyt työpajat olisivat muulla tavoin saattaneet olla haastavia.
Klusterien kiinnittymistä ja syntymistä alueelle jatketaan Etelä-Savon maakuntaliiton osalta sekä elinkeinokentän yhteistyössä että hankkeessa Building Clusters, Ecosystem Collaboration and RIS3 Communication. Lisäksi klusteritoiminnan kehittymistä edistetään alueella myös hankerahoituksella. Etelä-Savon maakuntastrategian 2030 yhtenä konkreettisena tavoitteena on saada vuoteen 2030 mennessä maakuntaan kolme EUCLES-akkreditoinnilla vahvistettua pronssitason klusteria.
– Riikka Tanskanen, vs. elinkeinopäällikkö, Etelä-Savon maakuntaliitto
Kirjoittaja toimi alueellisen ELMO2-hankkeen projektipäällikkönä 5.6.2019–31.5.2021
Lisätietoa
Riikka Tanskanen
vt. elinkeinopäällikkö, Etelä-Savon maakuntaliitto
riikka.tanskanen(a)esavo.fi
European Cluster Collaboration Platform -sivusto. Saatavilla rekisteröityneille käyttäjille.
Building Clusters, Ecosystem Collaboration and RIS3 Communication -hanke 1.6.2021 – 31.8.2023.